Alun kertausta

Jatketaanpa kertomusta siitä hetkestä kun käväisin Töölön sairaalassa seurantakäynnillä n. 3kk leikkauksen jälkeen... Lääkäri näytti vihreää valoa kuntosaliharjoittelulle. JES! Samantien kotiin pakkaamaan treenikassi ja eikun salille.

Olin ehtinyt miettiä jo monta kertaa minkälaisella ohjelmalla lähtisin liikkeelle: kuntopiiri meiningillä, eli kevyesti koko kroppa läpi jokaisella salikerralla n. 3-4 kertaa viikossa. Sillä siis lähdettäisiin liikkeelle.

Eka kerta salilla oli järkyttävän tuskainen! Selkä oli niin jäykässä kunnossa että treenitossujen laittaminen jalkaan kävi alkulämmittelystä... Hiki päässä salin puolelle ja kuntopyörän päälle, soutulaite sai jäädä vielä rauhaan... Se kun oli aikaisemmin ollu hyväksi havaittu laitos alkulämmöille. 

Jo alkulämmittelyn aikana aloin huomaamaan mitä ihmiselle tekee kolmen kuukauden totaalinen tekemättömyys... Olin saanut käydä vain kävelylenkkejä tekemässä, eivätkä nekään lenkit olleet mitään päätähuimaavia urheilusuorituksia. Tuo 3kk näkyi myös päälle. Paino oli tippunut 10kg, maha roikkui, käsivarret/hartiat surkastuneet ja jalat kuin tikut. Motivaatiota treenille löytyi joka kerta lisää kun peiliin vilkaisi! :)

No, treeniin. Tätä kuntopiiri-tyylistä treeniä taisi tulla tehtyä noin kuukauden päivät.

• Hauikset pienillä käsipainoilla istuen/lattialla kontallaan (näin eliminoidaan muun kropan apu liikkeessä ja kaiken lisäksi istuma-asento ja etenkin kontallaan tekeminen tuntui selässä kaikkein vähiten. Suosittelen kokeilua!) Levytangolla ja alataljalla aloin tekemään vasta kun selkä alkoi tuntumaan paremmalta. Nyt pääasia oli sillä, että lihaksia saatiin aktivoitua tuon "horroksen jälkeen".
• Ojentajia pystyin tekemään ylätaljassa ilman suurempia ihmettelyjä, kunhan painoa ei pistänyt liikaa. Ranskalaista punnerrusta kokeilin myös mutta se piti jättää pois ohjelmasta, koska penkille selälleen meneminen oli järjettömän vaikeaa ja pois pääsy vielä hankalampaa. :)
• Hartiat pienillä käsipainoilla penkillä istuen/lattialla kontallaan. Vipunostoja sivulle, eteen ja pystypunnerrusta
• Selkätreeni ylätaljalla ja alataljalla. Alataljan kanssa etenkin oli vaikeaa aluksi, mutta kun vaan malttoi pitää painot riittävän pieninä niin hyvältä tuntui. Ja teki hyvää saada selälle tuota soutuliikettä.
• Rinta tuli tehtyä salilla olevilla laitteilla joissa oltiin istuma-asennossa.
• Jalat sai tehtyä hyvin laitteissa: reisiojentaja-/reisikoukistajalaitteissa. Prässi osoittautui myös hyväksi laitteeksi heti alkukättelyssä

Treeniin meni aikaa n.1h, eli suht nopea pyrähdys, mutta kyllä sekin tuntui! Treenaamisen liekki oli sytytetty uudelleen ja oli mahtavaa saada elämään taas jotain oikean tekemisen tuntua.

Jo vajaassa kuukaudessa huomasin että paikat alkaa kestämään paremmin ja selkä tykkäsi saamastaan huomiosta. :) Heti kun selkä alkoi antamaan periksi, rupesin muuttelemaan tuota "ohjelmaani" vaihtamalla liikkeitä jokaiselle treenikerralle. Hauikselle alataljaa, Ojentajille sitä ranskalaista punnerrusta, hartioille pystypunnerrusta levytangolla jne...

Ja alkulämpöjä rupesin tekemään soutulaitteella... joka osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi. Tehdessä tuntui hyvältä, mutta kun lämmittelyn jälkeen nousin seisomaan, selkä oli "jämähtänyt" köyry-asentoon... Mielenkiintoista! Selkä oikesi pikku kävelyn jälkeen, jonka jälkeen kivut olivatkin sitä luokkaa ettei treenistä tullutkaan oikeastaan mitään. Ja sitkenä/tyhmänä piti aina välillä kokeilla jos selkä sallisi soutulaitteen käytön... Mutta ei. Eikä toimi vieläkään kunnolla. Jos sitä vielä joskus pääsisi veivaamaan...