Outo olo. Olen saanut nukutuksi! Niin yöllä kuin päivälläkin.
Päikkäreiltä herätessäni olen säikähtänyt, että tuleekohan yöllä nukkumisesta yhtään mitään jos reilun tunnin päikkäreiltä heräilee kuuden-seiskan välillä. Mutta kyllä se yöuni on sieltä vielä ihmisten aikoihin tullut! Olen nukahdellut illalla klo 22-00 välisenä aikana ja nukkunut aamu 8 asti. Ja siihen päikkärit päälle. Eli ihan hyviä settejä! Ainakin kun vertaa alkuvuoden unisaldoon...
Ja kaiken tämän unen määrän huomaan yksinkertaisesti positiivisemmassa asenteessa!
Mutta ei näitä harteilla painavia univelkoja nukuta pois muutamassa yössä. Silmät tuntuvat olevan vielä puolitangossa ja autoillessa huomaan olevani hieman pihalla. Hoksottimet eivät ole aivan terävimmillään, mutta nyt pyrin jatkamaan viime päivien hyvää rytmiä tekemisen ja levon suhteen.
Hyvät merkit ovat ilmassa!
Salitouhu on saanut myös lisätuulta purjeisiin. Aloin tekemään salitreenin samoina päivinä kuin kombatan-treenit ovat. Näin saan välipäiville oikeasti lepoa.
Aikaisemminhan aloin käymään salilla lähes joka päivä, koska näin sain lisää ohjelmaa arkeeni. Aika kun ei oikein kulunut levätessä. Nyt tilanne on toinen. Tarvitsen lepoa ja nyt kun kiputilanne on hieman helpottamaan päin olen jopa nauttinut vain sohvalla makoilusta ja lepäilystä. Etenkin kun tein päätöksen että en tee yhtään ylimääräistä liikettä ainakaan kuukauteen. Lepään ja treenailen oloni mukaan.
Vaikka olo onkin pirteämpi olen silti "loman" tarpeessa. Maiseman vaihto tekee hyvää. Viikon päästähän sitä köllötellään mökillä!
Treenistä!
Nämä muutamat paremmin nukutut yöt näkyvät treenitouhuissa! Salilla meininki on parantunut paljon niiden liikkeiden osalta joissa selkä ei ole osallisena. Selkä on edelleen aika arassa kunnossa. Eli teen liikkeitä paljon istuma-asennossa ja mielellään selkänojallisilla laitteilla. Esim. hauiskääntö seisten, pystypunnerrus seisten ja vipunostot seisten ovat pois treeniohjelmasta, koska noissa liikkeissa tulee helposti yläkropan kumarruksilla ja yliojennuksilla helpotettua liikkeen tekemistä. Ja nämä ovat myrkkyä selälle. Kulmasoutu onnistuu ihmeen hyvin. Kuin myöskin alatalja. Alatalja huonommin kuin kulmasoutu, mutta tuo johtunee alataljassa tehtävästä kumartelusta kun taas kulmasoudussa on vain staattista pitoa jota ei ajallisesti kestä kovinkaan kauaa. Ja kuorma kohdistuu selkään kulmasoudussa alempaa eli helpommasta kulmasta.
En ole käynyt kunnollisella kävelylenkeillä muutamaan viikkoon. Aloin miettimään tuotakin... Tappelutreeneissä jaksaminen on ollut omituisen hyvää. Kun pystyssä oleminen on vähentynyt on jaksaminen näissä suht lyhyissä rykäyksissä kuten salilla ja kombatanissa parantunut.
Tämä taas kertoo hyvin siitä kuinka rajalliset selkäni kyvyt ovat.
Ja kertoo myös siitäkin kuinka huonosti selkäni lihaskunto ja kestävyysominaisuudet kehittyvät. Tähän pitäisi saada muutosta. Mutta miten?
Täytyy jättää kävelyt vähemmälle ja katsoa mitä muu kroppa tästä tykkää. Eli nyt täytyy vain ulkoilla ja kuluttaa aikaa enemmän vain olemalla ulkona. Sulaisi jo tiet niin pääsisin fillarilla hoitamaan salireissut ja muutenkin ajelemaan...
Kevättähän tässä jo odotellaan. Talvi on jo nähty.
(Sen verran pää on jäässä edelleen, että piti käväistä korjailemassa tekstiä aika rajusti... Järkyttävä määrä kirjoitusvirheitä ja hyvin huomaa että ajatus karkailee kesken kirjoittamisen. Mutta kyllä se tästä!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti