Aurinko armas...

...paistaa jälleen kirkkaasti. Olisi siis loistava ulkoilukeli. Selkä ja jalka ovat taas niin kipeänä, että taitaa olla parasta hoitaa päivän ulkoilut auton ratin takaa. Torstaina (toissapäivänä) lähdin kävelylle, mutta lenkki jäi n. 15-20 minuutin mittaiseksi. Selkä jumitti niin pahasti etten rentoa kävelyä saanut yksinkertaisesti aikaiseksi. Kävin hakemassa kotoa auton avaimet ja kävin ajelemassa pikku lenkin ja samalla reissulla kävin keikkaamassa metsästä pätkän puuta, josta askartelen löylykiuluun uuden varren.

Eilen serkku-poika soitteli aamusta ja kyseli mukaan GO-expoon. Expon nettisivuille tästä.
Kierreltiin messuilla n. 1,5 tuntia. Olihan siellä paljon nähtävää. Kaikkea liikkumiseen liittyvää. Todella paljon kalastukseen liittyvää, fillareita ja muita ulkoiluvälineitä. Muuta ei messuilta käteen jäänyt kuin yksi pipo. Ja luonnollisesti selkä ehti kipeytyä entisestään. Tietenkin.
Mutta oli hauska käydä pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla aikaa kuluttelemassa. Kotona on kärvistelty aivan tarpeeksi.

Treeneissäkin kävin eilen. Selkä oli jälleen aluksi todella kankea, mutta kuten aina, käytettäessä ja lihasten lämmetessä alkaa tuntumaan paremmalta. Nyt olo onkin taas aika kaamea. Eilinen messureissu ja treenit painavat. Lepopäivää siis ohjelmaan ja voisin harrastella pientä jumppailua kotona ja yrittää saada jumituksia vähemmälle.

Treeneistä onkin tullut viimeaikoina oikeastaan ainoa tapani pitää jotakin rytmiä päällä. Muuten kun nuo rytmit ovat olleet totaalisesti hukassa. Ja onhan treeni ollutkin ainoita sosiaalisia hetkiä jolloin pääsen näkemään kavereita ja pistämään ajatuksia muualle. Treenatessa jälleen ne kivut ja murheet painuvat hieman taka-alalle...

Niin ja tänään olisi ollut jälleen kurssipäivä... Harmittaa niin paljon... Koen kuitenkin 100- prosenttisesti että tein oikean päätöksen lopettaessani. Edellisten viikkojen kärsimyksiä itkuineen en halua toistaa.

Lohdullista :)