Lukko!

Nikama- eli fasettilukko. Niin kai se virallisesti ilmaistaan.
Taas vaihteeksi ilmeisesti sellaista.

Sunnuntaina olin päivällä kaverin luona käymässä ja siellä sitten seisoskelin hetken paikoillani ja sitten kun otin yhden askeleen niin selkä kramppasi. Ja kramppasi kunnolla. Siltä seisomalta kotiin tykkiä pilleriä syömään ja yrittämään saada kramppia loppumaan. Tennispallojen kanssa sain nysvättyä selkälihoja hieman pehmeäksi ja itseni jotenkin liikuntakykyiseksi, mutta silti liikkuminen oli hankalaa. Illalla yritin vielä saada selkä auki venyttelemällä, mutta selkä vetikin oikein kunnolla tukkoon. Seuraavana yönä en nukkunut silmäystäkään. Makasin selällään sängyssä ja ei tarvinut kuin ajatella vaihtavansa asentoa niin selkä ja vatsalihakset vetäisivät itsensä kunnon kramppiin.
Vittumaista jopa melkoisessa pilleripöllyssä.

Seuraavana päivänä oli pakko käydä asioilla... Pieni liike onneksi hieman avasi selkää, mutta ei kuitenkaan ollut ihmeparantumista ilmassa. Koko päivä meni taas varovaisesti selkää avatessa ja totaalisessa koomassa haahuillessa. Olin illalla simahtanut sohvalle klo 7 aikoihin ja siirryinkin pikku torkahduksen jälkeen  hitain, huterin ja varovaisin askelin sänkyyni ja heräsin noin 13 tuntia myöhemmin. Seuraava päivä meni hieman helpommin, mutta nyt kun selän krampit helpottivat niin vasemman jalan kivut pääsivät takaisin pinnalle. Taas päivä meni kevyesti jumppaillessa selkää auki ja ylimääräisiä liikkeitä vältellen. Ja yö meni valvoessa. Selkä kramppaili ja jalkaa särki. Vitutti.

Tänään aamupäivällä selkään levisi outo fiilis ja kokeilin seisten asettaa käden selkärangan molemmille puolin ja painaa selkää kaarelle ja sieltä se tuli! Kunnon rusahdus! Ihana helpotus ja tuskan päätös. Kamat kasaan ja salille jumppaamaan kevyesti krampin tuomat paskat pihalle.
Tai no, olihan edellisestä urheilusuorituksesta kulunut jo yli viikko... Eli kyllä sitä paskaa sai muutenkin työntää kropasta pihalle.

Selkä on enää normisti ihan vitun kipeä, jalka on kipeä, pankkitili on tyjhillään, vituttaa ja mitään ei tapahdu. Elämä on siis taas raiteillaan.