No nyt vakuutusyhtiö kuitenkin maksaa jotakin takaisin vuoden takaisesta, mutta tulevaisuuden meiningeistä ei ole mitään tietoa. Jos vakuutusyhtiö jatkaa samalla linjalla ja liitto jatkaa ansiopäivärahan maksamista niin silloin on selvää ettei rahat riitä oman asunnon pitämiseen. Eli kämppä lähtee myyntiin ja täytyy etsiä joku halpa vuokrakämppä mitä voin sitten maksella sossun avustuksella kun ansiopäivärahan saanti loppuu. Valoisa tulevaisuus siis odottaa, ehkä. Saa nähdä.
Hieman valon pilkahdusta ihan vitun tylsään arkeeni sain, kun kävin tällä viikolla ma-pe viihtymässä Karjalohjan Päiväkummussa Kelan kustantamalla kuntotusjaksolla! (http://www.tvl.fi/fi/Tyotapaturmat/Korvaukset/Kuntoutuskorvaukset/)
Jos vakuutusyhtiö ei maksa niin Kela maksaa mukisematta.
Alkuun olin hieman skeptinen, että minkähänlainen tuo kuntoutus oikein on, mutta heti ekana päivänä huomasin, ettei kyseessä ollut mikään pilipali-juttu. Erittäin asiallista meininkiä suurimmalta osin! Mä olin "yllättäen" selkeästi porukan nuorin, mutta se ei juurikaan haitannut menoa. Ikähaarukka oli siis 37-70+, mutta aika hyväksi ja tiiviiksi porukaksi siellä hitsauduttiin aika nopeasti.
Paikkana Päiväkumpu on mukavan pieni ja viihtyisä. Kaikenlaista puuhastelua riittää, jos vain energiaa ja liikkumiskykyä riittää. Lukujärjestyksen mukaan mentiin päivästä toiseen ja päivien pituus oli klo kahdeksasta ilta kuuteen-seitsemään. Ja juuri tuo päivien pituus minua myös huolestutti, mutta ohjelmassa oli joka päivä sopivan mittaisia taukoja että ehdin hyvin käydä huoneessani pötköttelemässä. Joko tuntien välillä oli vapaata aikaa, ruokataukojen jälkeen ehti levätä ja joinakin päivinä keskellä päivää saattoi olla parinkin tunnin taukoja. Tämä ohjelman väljyys pelasti paljon. Illat tosin tuli vain maattua sängyssä ja kerättyä kuntoa seuraavalle päivälle. Kropalle tuo kyllä otti aika rajusti ja nukkumiset jäivät viikon loppu puolella aika vähiin. Tai oikeastaan tuntimäärällisesti tuli nukuttua mutta unen laatu oli surkeaa. Sitä se kipu teettää.
Tehdäämpä oikein listaa, että mitä siellä lukujärjestyksessä oli:
- Fysioterapeutin ryhmätunti/yksilöaika
- Psykologin ryhmätunti/yksilöaika
- Rentoutus
- Aamulenkki
- Sosiaalityöntekijän ryhmätunti/yksilöaika
- Tasapainoharjoittelu
- Lääkärin ryhmätunti/yksilöaika
- Ulkoilu
- Sairaanhoitaja ryhmätunti/yksilöaika
- Lihaskuntotesti
- Allasjumppa
- Toimintaterapeutin yksilöaika
- UKK-kävelytesti
- Kuntosalitutuksi-tunti
- Ravitsemusterapeutin ryhmätunti
- Yksilöllinen ohjaus pienryhmissä (jumppaohjeet kotiin)
- Tietysti lounaat, päiväkahvit, päivälliset...
Ohjelmaa siis riitti ja päivät menivät tosi nopeasti. Ja mukavaa oli se, että paikkana Päiväkumpu on mukavan pieni ja kaikki ohjelma tapahtui pääasiassa päärakennuksessa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä. Eli jos tuntien väliin sattui tulemaan vaikka vartin tauko, ehti hyvin käymään omassa huoneessa lepäämässä punkan pohjalla ennen seuraavaa ohjelmanumeroa.
Pöperöt oli tosi hyviä, mitä nyt ryhmän keliaakikko ja diabeetikko saivat hieman ihmetellä keittiöhenkilökunnan kanssa välipaloista ym jutuista. Kelan kuntoutujille ruokalistaan kuului aamupala, keittolounas, runsas päivällinen ja päivälliseltä sai mukaansa iltapalaksi tarkoitetun hedelmän.
Ainoa mikä hieman harmittaa on se, että vapaa-ajan tekemistä olisi ollut todella paljon tarjolla, mutta kun kroppa on niin paskana ettei kannattanut evää hirveästi väräytellä iltaisin niin sitten oli tosiaan parempi vain levätä.
Loppuun ihan muuta.
Aikaisemmin tuli tänne kirjoiteltua eräästä lääkäristä jolta kysyin että voiko olla mahdollista että vakuutusyhtiö on todennut heti työtapaturmani jälkeen että todennäköisyyteni työkykyiseksi kuntoutumiseen on niin huono, etteivät he ala rahojaan tuhlaamaan mihinkään kuntoutukseen liittyvään. Ja tuo lääkärihän vastasi minulle, että tämä on hyvinkin mahdollista.
Ja tuo kyseinen lääkäri ei tainnut arvailla mitään, vaan taisi olla varma tieto. Hän nimittäin työskentelee myös vakuutusyhtiöille. Lääkäreistä kun löytää netistä tietoa, että minkä firmojen palveluksessa he työskentelevät. Että näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti