Vuosi sitten muistaakseni oli aika lämpöistä... Tänään sateli rakeita/räntää. Kelit heittelee ihan kivasti, mikä tekee ulkoilusta hitusen haasteellista. Ja meikäläisen tuurin ku ottaa huomioon niin menee vielä hankalammaksi. Tänäänkin aurinko paistoi koko aamun, mutta sillä hetkellä kun astun ovesta pihalle niin sataakin kaatamalla vettä. Ja sitten kun pistää reilummasti vaatetta päälle niin silloin tuulet tyyntyvät ja keli lämpenee hetkessä sellaisiin lukemiin ettei talveen tottunut kroppa tahdo oikein kestää. Muutamat viikot kun vielä jaksaa osottaa niin voisi jo alkaa t-paitakelit!
Selän kunto on ollut edelleen ok. Hieman kunto notkahti noin viikko sitten, mutta ei kuitenkaan pahasti. Tänään kävin heittämässä frisbeegolfia. Heittäminen tuntui pitkän tauon jälkeen selässä mutta kun hissukseen nakkeli menemään niin heittäminen alkoi helpottua. Selkä ei tosin edelleenkään tykännyt kumartelusta. Nyt tosin on alkaut tulla ajatusta selän käytöstä.
Aikaisemmin olen pitänyt selkääni siinä "yhdessä" asennossa, eli jostain syystä kroppaan on jäänyt ajatusmalli sellasiesta "safe-asennosta", eli selkä yhteen asentoon ja sillä mennään joka tilanteessa. Nyt on kokeilussa ajatusmalli siitä, että selkä saa- ja että selän tuleekin liikkua. Esim sitä frisbeetä maasta noukkiessa alaselkä saa mennä köyryyn, mutta seisoma-asentoon palatessa selkä ojentuisi jälleen takaisin siihen kunnolliseen asentoon, eli ei tikkusuoraan vaan siihen hieman notkossa olevaan asentoon. Ja ne tahdonalaiset selkälihat rennoksi! Miten helpolta kuulostavaa, mutta niin helevetin vaikeaa! Ja kaikki tuo ajattelutyö täytyy tehdä jokaikisen kumarruksen jälkeen. Samoin sohvalta nousun jälkeen, istuessa miettiä selkälihasten rentoutus...
Eipä siis ihme, että selkää meinaa kolotella. Taas vaan rentoutusharjoitusta kehiin ja toivoa että lihat rentoutuu.
Mitään ihmetekoja tässä ei siis aleta tekemään. Puntilla olen käynyt säännöllisesti edelleen selkää ajatellen ja uusia asentoja ihmetellen. Kuinka paljon voi pienen vartalon asennon muuttuminen vaikuttaakkaan kaikkeen tekemiseen! Ja kuinka paljon se teettää ajatustyötä ja kropan hallintaa!
Kropaltaan terveelle henkilölle on näistä asioista aika turha alkaa selittämään...
Työmaata siis riittää edelleen, mutta nyt tosiaan tuntuu että edelleen ollaan ehkä siinä oikeassa narussa roikkumassa ja oikeaan suuntaan rimpuilemassa.
Niin ja se ortopedin vastaanottoaika mihin mut pistettiin kiireellisenä... 28. päivä pitäisi sinne mennä. Siis elokuussa. Hyvä Suomi ja SOTE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti