Eilen kävin salilla jumppailemassa jalkoja.
Vaakaprässiä, reisiojennusta, -koukistusta ja testasin pitkästä aikaa hakkia. Hakissa tekeminen oli aika hankalan tuntuista... Selässä ja vasemmassa jalassa oli tekemisen ajan aika huono fiilis. Ihme kiristelyä ja kipuja. Täytyykö jättää hakki myös pois kuvioista, ihan niin kuin pois olen jättänyt kokonaan kyykyn vapaalla tangolla. Smithissä kyykkäily on vielä jotenkin onnistunut... Tai en ole kyllä sitäkään kunnolla kokeillut muutamaan kuukauteen!
Tein vielä jumpan loppuun "quad blastin"! Jäi jotenkin niin paska fiilis jalkajumpasta kun ei oikein saanut kunnon tuntumaan etureisiin. Eli omalla kehon painolla 25 kyykkyä, 24 askelkyykkyä, 24 askelkyykkyä hyppyvaihdoilla ja loppuun 15 kyykkyä hypyillä. Aika tiukka setti!
Ekojen kyykkyjen kohdalla huomasin miten paino siirtyy selkeästi oikealle jalalle. Eli lantio kääntyy. Ei hyvä. Täytyy alkaa kiinnittämään huomiota tuohon virheliikkeeseen.
Kuntoutusjaksolla fyssari mainitsikin mua lantion asennosta... Ja melkeen pääsi itselläkin nauru kun huomasin että miten vinossa sitä tuleekin seistyä! Oikea puoli lantiosta on selkeästi etempänä kuin vasen!
Jumpan jälkeen makasin kotona muutamat tunnit ja lähdin illaksi kaveria morjestamaan. Kaverilla oli pikku askarteluprojekti meneillään ja innostuinkin häntä siinä vähän jeesailemaan. No, täysi selkäkuolemahan siitä tuli tulokseksi. Illaksi kotiin nieleskelemään pillereitä ja yöksi nukkumaan huonosti.
En tiedä että oliko vielä aamulla pilleriä veressä vai mikä olikaan, mutta kampesin ruhoni salille olkapäitä rääkkäämään. Nopsa jumppa ja paljon happoa lihaksiin. Paljon toistoja, kevyehköillä painoilla, nopeaan tahtiin. Tuntui välillä että oon ihan sivustaseuraaja koko touhulle... Pää ihan hukassa mutta olkapäät sai hyvät jumpat. Kotimatkalla selkä sanoikin sopimuksen taas irti. Pilleriä naamaan ja olkkarin lattia tutuksi.
Piti vielä käväistä kaupassa iltasella hakemassa aamupalakamppeita ja huomaamassa että kuinka rikki tuo selkä nyt oikeasti onkaan. Kävely oli ihan hirveää. Vasen jalka oli ihan turra, polvi muljahteli välillä yliojennukseen jos en ollut ihan ajantasalla kävelyn kanssa ja selkä luonnollisesti sanoi moi-moi.
Mut tulipahan tehtyä! PRKL! Mutta olisinko silti ennemmin jäänyt kotiin makaamaan? Hmmm...
Välillä valitsen ennemmin tuon varman kipeytymisen kuin sen, että jään "turvallisesti" kotiin makaamaan. Tein tai en, kivut ei katoa mihinkään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti