Keväinen päivä!

Hyvä sää olla himassa.

Viimeyönä kävi perinteiset. Uni tuli silmään puolenyön tienoilla, heräsin klo 3.30 kun jalka kipuili ja selkä ahdisti. Kärvistelin hetken sängyssä ja päätin turvautua pitkävaikutteiseen kipulääkkeeseen. No eipä tuo ainakaan unen saantiin pahemmin vaikuttanut... Loppuyö meni lyhyiden torkahdusten kanssa elokuvia ja yle- areenasta ohjelmia katsellessa. Klo 11 nousin ylös... Hyvä että jalat kantoivat. Pää sekaisin.

Kaveri soitteli ja kyseli, jos tekisin hänelle treeniohjelman. Horjuen aamupalan valmistus, syönti ja ohjelman tekoon. Kesken ohjelman suunnittelun muistin, että auto pitää siirtää pois parkkipaikalta, koska huoltofirma ajaa tänään suurimmat lumikasat pois pihalta. Tarkoituksenani oli vain ajaa auto viereisen rakennuksen pihalle, mutta jostain syystä olinkin ajelemassa jo kohti... jotakin. Ajatus totaalisesti hukassa ja turhan hutera olo rattihommiin... No kävin sitten kaupassa. Kaupan pihaan päästyäni tajusin, että olin jättänyt kotona tietokoneen, telkkarin ja stereot päälle... No, ei suuri vahinko, mutta ei normaali käytäntö. Normaalisti olen aika tarkka näiden asioiden kanssa.
Kotiin päästessäni jatkoin ohjelman teon loppuun ja printtailin lappuset pihalle koneesta.
Sitten huomasin, että ostokseni olivat jääneet keittiön pöydälle muovipussiin. Pakasteet jo hieman ehtivät sulaa kun tavarat olivat pöydällä melkein tunnin. Ja miksi mulla oli kuulakärkikynä pakastimessa?

Ja tällä päällä pitäisi yrittää keskittyä opiskelemiseen...  No saliohjelman sentään sain tehtyä. Meinaan myös itse kokeilla kyseistä viritelmää ja katsoa miltä tuntuu. Ensimmäistä kertaa pistin etu- ja takajalat eri päiville, mikä taas tekee muutosta muille päiville. Esim. rinta, hauis ja ojentaja menivät samalle päivälle. Paljon liikkeitä yhdelle kerralle, mutta kokeillaan! Kokemushan kertoo miltä se alkaa tuntumaan!

Ohjelma menee seuraavasti: 3-osainen ohjelma

1. päivä:

Etujalat: Kyykky, Hack, Reisiojennus
Hartiat: Pystypunnerrus, Viparit eteen, Viparit sivulle, Kohautukset

2. päivä

Takajalat: Mave, Takareisi laitteessa, Pohkeet
Selkä: Kulmasoutu, Ylätalja, Alatalja

3. päivä

Rinta: Penkki, Vinopenkki, Viparit käsipainoilla
Käsivarret: Dippi, Hauiskääntö tangolla, Ranskalainen punnerrus, Hauiskääntö käsipainoilla, pushdown, hauis alataljassa

Jalkatreenistä kysymysmerkkejä omalta osaltani ovat kyykky ja mave. Ne kun ovat tuottaneet aika kivuliaita hetkiä, ei tehdessä vaan tekemisen jälkeen.
Selkätreenin kulmasoutu on myös aika paha. Siinä kun tulee staattista pitoa selälle. Samaten alataljassa alaselkä saa aika paljon osumaa, mutta selän kumartelua vähentämällä tuokin luonnistuu. Vaikkakin venytystä liikkeeseen ei saa kunnolla ilman toistojen välillä tehtävää selän taivutusta.

Katsotaan jos jo tällä viikolla kävisin näyttämässä ohjelmaani kaverilla ja voisin itsekin tehdä liikkeitä läpi kevyesti. Jos vaikka selässä alkaisi veri ja kuona liikkumaan.

Ulkona olisi loistava sää ulkoiluun. Jos sitä uskaltautuisi hoipertelemaan pikku lenkin. Voisi vaikka pää vähän selventyä. 11 tuntia on kulunut pillerin ottamisesta ja vieläkin olo on aika hutera. Mutta ei tämä kotona makoilu tee mielelle hyvää. Joten ulos ---->

Kotitehtäviä

Kurssin kotitehtäviä... Ihmisen anatomiaa... Luusto ja lihakset... Latinaa... Ulkoa opettelua... Tiedon hakua netistä ja kirjoittelua... Siinäpä tekemistä! Pää aivan jumissa ja kroppa huutaa. Keskittyminen aika lähellä nollaa. Olisinkohan surffannut netissä vajaan tunnin etsiskellen tietoa ihmisen luustosta ja tehnyt muistiinpanoja, kun stoppi tuli vastaan. Selkää särkee. Olen varmaan jo nyt, puoli tuntia kirjoittelemisen jälkeen unohtanut kaiken, mitä olen tehtävälappusiin kirjoittanut. Täysin uusien asioiden ulkoa opettelu tuntuu aivan mahdottomalta hommalta... Pitäisi jostakin löytää keskittymiskyky kaikkien näiden kipujen ja huonosti nukuttujen öiden takaa.

Kävin eilen treeneissä harrastamassa omaehtoista liikehoitoa. Treenit olivat fyysisesti aika kevyet, eli pääosin pelkkää tekniikoiden tekemistä. Tämä sopi minulle! Pidin taukoa treenihommista viikon verran... Olin niin fyysisesti niin hajalla tuon kurssiviikonlopun jälkeen eikä nukkumisista ole tullut oikein mitään vieläkään. Nukahdin eilen kuitenkin ilman lääkkeitä, mutta heräsin viiden aikaan kun käänsin kylkeä ja selässä vihlaisi.

Nukkuminen on ollut... ihmeellistä. Ilman lääkkeitä nukahdan huonosti, nukun levottomasti ja unet jäävät lyhyiksi. Lääkkeiden kanssa nukahdan, mutta herään n. kahden tunnin jälkeen ja valvon loppuyön. Kun olen nukkunut päin P:tä 2-4 yötä niin sen jälkeen nukun 10-12 tuntia... Ja taas seuraavaksi tulee vastaan huonommat yöt.

Tänään ohjelmaan voisi ottaa lyhyen kävelylenkin tai sitten kevyen salitreenin. Kotona makaamalla tämä kiputilanne ei tunnu paranevan. Liikkuminen tuo ikävä kyllä vain väliaikaista helpotusta tilanteeseen, mutta kuten olen jo aikasemminkin sanonut... Tuo helpotus on se syy miksi pidän itseni liikkeessä kivuista huolimatta. Ennemmin liikutan itseäni kuin makaan kipujeni kanssa. 

Makaan tai petaan, kipuja on joka tapauksessa.

Ei hyvää päivää

Nyt ei mene kovinkaan hienosti. Selkä on aivan totaalisen paskana. Ensimmäisen kerran niin paskana, että en pysty edes autossa istumaan kuskinpaikallakaan ilman, että selän taakse täytyy laittaa tyyny ja pyöritellä penkin asento takakenoon. Lääkkeitä on popsittu ja tänään otin sitä pitempivaikutteista lääkettä. Olo on aivan hirvittävä. Päässä heittää ja kivut vaivaavat. Ja nämä lääkkeet tuntuvat aiheuttavan jatkuvan näläntunteen! Ja mikäpäs tässä on syödessä... Olo kun on niin karmea, että oikeastaan muuhun tässä ei pystykään kuin röhnöttämään sohvalla ja tuijottamaan telkkaria haavi auki.
Auki olevaan haaviin on helppo lappaa ruokaa!

Viime viikonlopun kurssi ja viikolla tehdyt pikku puuhastelut tekivät elämästäni helvettiä. Nukkuminen on ollut vaihtelevaa. Jonakin yönä nukun 11-12 tuntia ja seuraava yö saattaa mennä kipujen takia totaalisesti reisille.

Nyt en jaksa enää keskittyä kirjoittamiseen. Siirryn keittiöön syömispuuhiin!

Toivottavasti seuraava tekstin pätkä olisi hieman positiivisemmassa hengessä kirjotettu...

Kurssin 1. osion jälkeen..

Noniin, kurssin ensimmäinen viikonlopun kestävä session on käyty. Erittäin mielenkiintoinen viikonloppu takana! Oppitunteja, mietiskelyä, keskusteluita, treeniohjelmien suunnittelua, liikkeiden opettelua/opettamista jne... Aikaa vietettiin luokassa, ryhmäjumppasalissa ja kuntosalin puolella. Aika kului nopeasti ja hauskaa oli!

Lauantaipäivä meni läpi yllättävän hyvin kun olimme vuorotellen luokassa, johon raahasin käytävältä leposohvan, ja vuorotellen salilla harjoittelemassa liiketekniikoita. Olin toki törkeän väsynyt, olihan yö mennyt pääosin valvoessa... Lauantaina kotiin päästessäni olin niin hajalla että pätin kokeilla lääkärin määräämää tramalia. Yhdistettynä melkoiseen väsymykseen lääkkeen vaikutus oli huimaava! Siis oikeasti huimaava. Hyvä että jaloillaan pysyi.. Kun lääke rupesi potkimaan heittäydyin sänkyyn ja ajattelin, että nyt nukutaan ja kunnolla! Mutta eihän siinä niin käynytkään. Unta taas pari-kolme tuntia ja loppuyö hereillä.

Sunnuntaina taas kurssille. Olo oli ihmeen pirteä huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Ajomatkakin meni ilman suurempia väsymyksen aiheuttamia pelkotiloja. Päivän ensimmäisen puoliskon ohjelmassa oli oppitunteja ja viimeinen puoli salilla kuntotestien parissa. Harmitti suuresti kun kunto loppui totaalisesti oppituntien aikana... Vasen jalkapohja alkoi omituisesti puutumaan ja pistelemään päivän aikana. Ennen ei tuonlaista ole niin rajussa mittakaavassa tapahtunut. Ilmoitin opelle ettei kunto kestä enää ja otin loppupäivänä läpikäytävän materiaalin mukaani... Ajelin kotiin, nappasin taas tramalin, lepäsin ja yritin nukkua huonolla menestyksellä.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä nukuin huikeat 1½-2 tuntia... Kolme yötä ja unta yhteensä ehkä noin 8 tuntia.

Viimeyönä nukuin kellon ympäri! Olo oli epätodellisen pirteä eikä selkäkään tuntunut kovin kipeältä. Tämän, tai siis eilisen aikana selkä kipeytyi taas aika pahasti. Illalla pilleri naamaan ja nukahdin kymmenen aikaan. Heräsin yhdessä vaiheessa ja olo tuntui pirteältä. Ulkona oli pimeää ja arvelin että kello olisi ehkä 6 aamulla. Yritin vielä nukkua,mutta selkä alkoi särkeä aika pahasti. Vilkaisin kelloa ja se näytti 00.33... Voi perkele! Olikohan pillerin teho loppunut ja kivut alkoivat pääsemään voiton päälle... Tai jotain. Katselin telkkaria ja yritin nukahtaa. Ei mitään. Kello on nyt 3.05 kun kirjoittelen tätä. Väsyttäisi, mutta selän ja jalan kivut kalvavat miestä liian pahasti. Täytyy ottaa yksi celebra ja katsoa jos se auttaisi. Tramalia en uskalla ottaa...

Uni voi olla joskus unelma...

Kurssia ja uusia lääkkeitä

Kävin siis maanantaina Ortonissa pyörähtämässä. Kotiin tulin apteekin kautta, mukanani pussillinen pillereitä. Celebraa, Tramalia ja Tradolania. Tähän mennessä en ole kokeillut kuin Celebraa.

Punttiksellakin on tullut käytyä! Aika rauhallista treeniä... Ihan vaan tuon kuntosaliohjaajakurssin "motivoimana". Ajattelin, että olisi hyvä käydä totuttamassa kroppaa painojen nosteluun kun kurssilla kuitenkin tehdään harjoituksia salin puolellakin. Olisi edes jonkinlainen tuntuma tekemiseen.
Viimeviikon tiistaina hain laatuaikaa salikorttiin ja olisinkohan käynyt salilla n.5-6 kertaa. Aika tukkoista toimintaa, mutta alkuhan on aina hankalaa. Treenin olen saanut pidettyä sopivan kevyenä, eli lihakset eivät ole tulleet kipeäksi. Harvinaista! :) Toivottavasti kone lähtee käyntiin ilman suurempia yskähtelyjä.

Ja se kurssi! Sehän alkoi eilen. Päivä oli aika rentoa puuhastelua enimmäkseen luokkatilassa keskustelutyyppistä "opiskelua". Mietittiin mitä liikkeitä ja kropan osia kannattaisi harjoittaa silloin kun treenataan koko kroppa yhdellä kertaa salilla ja kävimme kiertelemässä salin puolella ihmettelemässä millaisia laiteita sieltä löytyy. Mukava ja mielenkiintoinen päivä. Sinänsä mitään uutta ja ihmeellistä ei vielä eteen tullut, mutta sain pieniä vinkkejä ja miettimisen arvoisia juttuja treeniohjelman tekoon.

Selkäkin tuntui kestävän istumiset. Olin tunkenut tyynyn reppuun ja laitoin repun tuolin selkänojalle, että sain istuma-asennon hieman enemmän takakenoon. Eilinen opiskelupäivä kesti puoli kolmesta ilta kahdeksaan. Tänään ja huomenna olisi edessä reippaan 8 tunnin päivät + ajomatkat.
Muuten hyvää opiskelumotivaatiota kalvaa luonnollisesti selkä. Kello on nyt 6.10 aamulla... Nukahtaminen venyi yhden-kahden nurkille... Heräsin ennen viittä ja selkä on todella jumissa ja kipeä. Eli eipä tuo perkeleen selkä kestänytkään istumisia. Jälleen pääsin huomaamaan kuinka selkäni toimii. Tekemistä ja olemista kestää, mutta kun se tekeminen ja oleminen muuttuu levoksi... Silloin ongelmat alkavat. Selkä kuin kipeä rautakanki ja vasen reisi ja nivunen ovat kuin tulessa.

Nyt tekisi mieleni kävästä testaamassa jompaakumpaa vahvempaa särkylääkettä... Aion kuitenkin lähteä ajelemaan kurssille, joten parempi jättää lääkitys väliin. Kaksi 8 tunnin opiskelupäivää tähän oloon  tuntuvat... Utopialta.

Turhautuneisuutta, pettymystä, vitutusta, mutta silti hieman toiveikkuutta.
Eihän tällä nyt pitänyt ihan näin mennä, mutta...

Uutta ilmaa vanhaan ilmapalloon

Nyt on tullut uutta ajateltavaa. Vakuutusyhtiöstä ehdotettiin minulle kuntosaliohjaajan koulutukseen lähtöä. Kurssi alkaa jo tässä kuussa. Kiva, että jotakin tapahtuu pitkästä aikaa! Ja etenkin, että nyt tapahtuu sellaista mikä oikeasti kiinnostaa.
Ainoa "pelko" tässä on kurssin tiivis tahti. Selkä kun edelleen on tosi huonossa kunnossa... Kurssi suoritetaan viikonloppuisin ja päivät ovat 6-8 tuntisia. Päivien kulku tosin on kuulemma hyvin vapaa-muotoista eikä opiskelu ole pelkästään oppitunneilla istumista vaan oppia haetaan myös paljon käytännön puolelta salilla. Minulle kuulemma varataan oppitunneiksi luokan sivulta paikka, jossa voin vaikka välillä jaloitella jos istuminen alkaa tuntumaan liian pahalta.
Pieni pelko vain kolkuttelee takaraivossa, että meneekö opintoviikonloput pillereiden syömiseksi... No saa nähdä miten homma onnistuu! Toivottavasti saan itsestäni irti riittävästi tämän homman läpi viemiseksi.

Ensiviikolla olisi tapaaminen lääkärin kanssa Ortonilla. Nyt voisin kirjoitella asioita ylös, mitä täytyy mainita... Tuntuu, että joka lääkärikäynnillä olen unohtanut mainita joitakin asioita. Vastaanotolla käynti kun on myöskin keskustelutuokio ja keskusteluthan saattavat mennä suuntaan jos toiseenkin ja se suunta saattaa olla sellainen, että jotkin tärkeät asiat vain jäävät mainitsematta.

Olo on väsynyt, mutta toiveikkuudella piristetty. Viimeisten kuukausien huono vointi voisi alkaa väistymään. Univelat painavat päälle.
Lyhyen ajan sisään on tapahtunut paljon hyvääkin, mutta silti tuntuu että olen vain hortoillut väsyneenä sumun keskellä... Nyt pitäisi saada aivot ja kroppa siihen kuntoon, että voisin todenteolla iloita kaikista tapahtuneista hyvistä asioista ja kaivella niistä ei-niin-hyvistä jutuista ne hyvät puolet esiin.