Lomailua treenailusta

Tuli harrasteltua matkailua ja rentoilua. Tuli autoiltua n. 3000km parin-kolmen viikon sisään. Paikat on jumissa venyttelyistä huolimatta. Selkää särkee.
Tappelutreeneissä olen käynyt, mutta nyt on mennyt reilu kaksi viikkoa ilman punttista. Ja sen kyllä tuntee. Olo on löysä ja nukkuminen ei ole ihan sitä mitä se on parhaimmillaan ollut.
Eilen illalla ei ollut kaukana etten tarttunut pilleripurkkiin. Viikonloppun aikana harrastettu tappelutouhu ei auttanut jumituksiin eikä kipuihin. Nyt paikat ovat entistä kipeämmät ja käsivarret mustelmilla ja käämenet rakoilla. Mutta jokainen hetki oli tämän tuskailun arvoista!

Seuraavaksi suunnitelmissa on salille paluu. Ja nyt käännetään ruuvi hieman kireämmälle treenin suhteen! Treenit kirjoitetaan vihkoon muistiin, pidennetään sarjoja ja nyt muutellaan ohjelman liikkeitä. Jätän pois kaikki liikkeet jotka aiheuttavat ongelmia. Mm. penkkipunnerrus pois ja tilalle laitteella tehty rintaliike. Pystypunnerrus tangolla pois, tilalle käsipainot.... Näillä muutoksilla säästelen olkapäätä. Ja jalkatreeniin myös pieniä juttuja. Pääpointtina olisi koventaa treeniä ja vähentää kipuja. Kuulostaa omaankin korvaan mahdottomalta, mutta kokeillaan!

Lisää lääkeasiaa

Nyt kun lääkkeistä tuli kirjoitettua niin jatketaanpa hieman.

Sain sellaisen käsityksen näistä kokeilemistani lääkkeistä, että vakuutusyhtiö vaatii, että markkinoilla olevien lääkkeiden vaihtoehdoista on kokeiltava tietyt lääkeaineet. Kai nuo eri lääkkeiden eri tavalla vaikuttavat molekyylit on kokeiltava läpi, jos jostain lääkeaineesta löytyisi apu kipuihin ja pääsisin lääkkeen avulla takaisin töihin. Näin vakuutusyhtiö pääsisi halvimmalla mahdollisella tavalla pesemään kätensä tästä "asiakkaasta". Lääkkeethän ovat naurettavan halpoja verrattuna vaikka "oikeaan" hoitoon. Fysikaalinen maksaa 40-60€/h, OMT-fysioterapia 80-90€/45min... Ja paljonko maksaa allasjumppa, kuntosali harjoittelu yms. ohjattuna. Näillä saataisiin oikeasti korjattua virheliikkeitä, avattua jumittuneita lihaksia, saada kuntoutusohjeita itsenäiseen harjoitteluun ja ylläpidettyä kuntoutumisen edistymistä.

Yhden fysikaalisessa käynnin hinnalla saadaan potilaalle ostettua monta purkillista pillereitä joilla potilas saadaan pidettyä hiljaisena ja toiveikkaana tulevaisuuden suhteen. Ja tämä pillereiden syöntihän on nykyihmisille se ainoa tapa kivun hoitoon. Elämän tulee olla helppoa ja mikä on helpompaa kuin jatkaa elämää kuin ennenkin. Ei tarvitse muuttaa elämäntapoja, jotka aiheuttavat oireita. Syö vaan lääkärin ammattitaidollaan tietokoneelta etsimät lääkkeet, jotka kadottavat kaikki huonot itseaiheutetut  oireet. Kaikillahan tilanne ei ole näin, mutta useilla kyllä. Elämäntapojen muuttamisella moni pääsisi lääkkeistä eroo kokonaan.

Olen tullut siihen tulokseen, että vakuutusyhtiö ei ole pyrkimässä samaan tavoitteeseen kuin minä. Itse olen pyrkimässä takaisin sellaiseen kuntoon, joka mahdollistaisi takaisin työelämään pääsyn. Koska lääkkeet eivät ole tapauksessani toimineet, on mielestäni kokeiltava muita keinoja.
Vakuutusyhtiön keinot ovat lääkkeet, koska ne ovat halpoja. Itse kokeilemani keinot, joista olen kuullut/ottanut selvää ovat kalliimpia kuin lääkkeet ja sen takia vakuutusyhtiö ei ole suostunut näitä mahdollisuuksia kustantamaan. Eikä näillä tapaturmaeläkkeillä mitään ihmeellisiä juttuja pysty itse kustantamaan.

Eräältä lääkäriltä kysyin että onkohan vakuutusyhtiössä tultu siihen tulokseen, että minun työkuntoon saaminen ei ole mahdollista. Se selittäisin sen, että rahahanat on pistetty kiinni minun kuntouttamisen osalta. Lääkärin vastasi tämän olevan täysin mahdollista. Oli hienoa kuulla lääkäriltä kerrankin suoraa puhetta!

Nyt kun olen yli neljä vuotta tapellut vakuutusyhtiön kanssa, nähnyt lääkäreiden asenteet kivunhoidossa ja seurannut lääketouhuja on alkanut hieman sapettamaan. Eikä helpottanut yhtään kun lueskelin netistä lääkeyhtiöiden tuloksia.

"Merck on tehnyt tammi–maaliskuun 2012 välisenä aikana voittoa 11.7 miljardia US dollaria
Sanofi kasvatti kassaansa 13 %:lla (3,3 miljardia US dollaria) samana aikana.
Novartiksella menee sitten huonommin. Bisnes on tippunut 18 %, mutta voittoa kertyi silti 2.33 miljardia, mikä ei ole huono juttu –kolmessa kuukaudessa.
Nova Nordiskin voitot lisääntyivät 18 % (882 miljoonaa US dollaria)"
*Kopsattu Antti Heikkilän blogista*

Järkyttäviä rahasummia.

Mutta nykymaailman tavoitehan ei ole ihmisten hyvinvointi vaan voiton tuottaminen. Terveydellinen hyvinvointi tarkoittaa teollisesti tuotettujen hyvinvointituotteiden kuluttamista, joilla ihmisten niin monesti tiedostamattomasti itseaiheutetut haitat saadaan minimoitua.

Lääkkeillä elämä helpommaksi?

Luonnon lääkkeitä löytyy jo puskista

Better life through chemistry - lääppää heitettiin kavereitten kans joskus kauan aikaa sitten aina kun joku veti lääkekuuria ja kärsi sivuoireista. Normi lääkkeitä raskaampaa tavaraa ei kukaan tuttuni onneksi koskaan ole tietääkseni käyttänyt. Itselläkään ei ollut tarvinut normaaleja buranaa ja antibiootteja vahvempia koskaan syödä. Ennen tätä rysäystä. Kerrotaanpa nyt lääkkeistä!

Vähän lääkkeitä syöneenä ei sairaalan hoitajien höpinät lääkeiden nimistä kertoneet minulle mitään. Popsin vain ne mitä hoitsut minulle pikku kupissa eteeni toivat. Kivut olivat kovat ja lääkkeet niiden mukaiset. Kolmesti päivässä tuli kuppi jossa oli kaksi panacodia ja kaksi 800mg buranaa. Pillerit naamaan ja unta palloon pari tuntia aina lääkkeiden oton jälkeen. Aika tiukka kuuri nyt kun asiaa ajattelee. Öisin herätessäni sain jotain muuta lääkettä kipuihin, eli kaikenkaikkiaan lääkkeitä söin neljästi päivässä!

Sama burana/panacod- cocktail jatkui pari-kolme viikkoa sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kun kivut vähenivät, sain vähentää lääkkeiden syömistä ja suht nopeasti sain jättää lääkkeet kokonaan pois. Maksimissaan söin iltaisin panacodin jos kivut haittasivat nukkumista.

Sitten alkoivat ne hermokivut. Lääkäri määräsi lyricaa. Ja tätäkin lääkettä piti syödä säännöllisesti pidemmän aikaa ennen kuin lääkkeen "oikea vaikutus" selviäisi. Sivuoireita oli melkoisesti. Pää sekaisin, "ruumiista irtautumisia", oikean silmän näkökentän muutoksia... Ei mitään kokemisen arvoista. Viimeinen pisara oli kun kaveri soitti illalla ja kyseli jeesiä johonkin ongelmaan. Ajatus ei kulkenut eikä ratkaisua löytynyt kunnes seuraavana aamuna kun heräsin niin ratkaisu pälkähti päähäni. Puhelu kaverille ja ongelma oli hoidossa. Aamupalan yhteydessä otin aamulääkkeen ja siihen loppui taas ajatuksen kulku. Kun tajusin mitä tuo lääke minulle ja ajatuksilleni teki, lopetin lääkkeen ottamisen.


Kun lyrica ei toiminut, seuraavaksi lääkäri halusi minun kokeilevan cymbaltaa. Taas mentiin haavi auki jokunen viikko ilman mitään merkittävää parannusta kiputilanteeseen. Sitten kokeiltiin neurontinia. Tästä lääkkeestä en alkuun huomannut mitään muuta vaikutusta kuin lievän päänsäryn aina lääkkeenoton jälkeen. Kun selkeitä vaikutuksia ei ollut, lääkäri tuplasi annostuksen. No sitten alkoi vaikutuksia tulla, välittömästi ensimmäisen tupla-annoksen jälkeen. Elämäni ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen migreenikohtaus joka kesti vuorokauden. Siihen loppui neurontinin kokeilu.


Seuraavaksi lääkäri kirjoitti vain lisää panacodia jota popsin vain tarpeen tullen, eli mahdollisimman vähän. Siitäkin kun tuli aikamoinen olo. Sain kyllä nukuttua, mutta illalla otettu lääke vaikutti pitkälle seuraavaan päivään asti. Mm autolla ajelu ei tuntunut oikein terveelliseltä aamuisin.


Koska kiputilanne ei helpottanut, lääkäri kirjoitti seuraavalla seurantakäynnillä uuden reseptin. Norspan depotlaastareita. Niiden avulla on kuulemma kipupotilaat päässeet jopa takaisin työelämään. Ja homma kuulosti helpolta. Laastari ihoon ja yhdellä lastarilla pärjää viikon ajan.
No, ei muuta kuin kotiin, laastari olkapäähän ja ihmettelemään. Parin tunnin päästä alkoi vaikutus tuntumaan... Huimausta ja yrjö lensi. Mutta tätäkin sontaa piti kokeilla pidemmän aikaa että sivuoireet "tasoittuisivat". No yrjöilyä ei kestänyt pitkään, mutta kolmeen päivään en päässyt kotoa pois kun jalat eivät meinanneet kantaa vessaa ja keittiötä pidemmälle. Olisinkohan käyttänyt näitä laastareita ehkä noin kuukauden-pari... ei ole ihan tarkkaa muistikuvaa. Olin aivan pihalla. Aina kun pistin uuden laastarin nahkaan niin kolme päivää meni kotona maatessa ja kauppareissuilla horjuessa. Eräs ilta mitta tuli täyteen. Laastari pois ja menin nukkumaan pahaa oloa pois. Seuraava aamu on yksi elämäni parhaista. Pää oli selvä ja ajatus kirkas.
Niin ja se lääkkeen vaikutus! Selkä ei ollut kipeä, mutta hermokivut olivat ennallaan.
Ja lääkkeen lopettamisesta tuli jälkioireena mm. levottomat jalat, joka vaivasi muutamien viikkojen ajan...

Eli pettymys tämäkin lääkekokeilu. Sitten lääkäri vielä kirjoitti noritren- kuurin kokeiluun. Tästä lääkkeestä ei muistikuvia... Tämä jo varmaankin kertoo jo ettei siitäkään ole paljoa kerrottavaa.
Pää sekaisin ja ei hyötyjä.

Siihen loppui näiden myös masennuslääkkeinä tunnettujen lääkkeiden syöminen mikä oli aikamoinen helpotus. Seuraavaksi tämä Töölön sairaalan kivunhoitoon erikoistunut lääkäri ehdotti siirtymistä Ortonin kipupoilille hoitoon, jos heillä olisi jotain tehtävissä.
Ortonissa kokeiltiin hermojuuripuudutusta, josta jo aikaisemmin kirjoittelin. Lääkinnällistä hoitoa ei muuten ole tehty aikoihin. Ainoa muutos on ollut panacodin vaihtaminen tramadoliin, koska panacod alkoi aiheuttaa hengityslamaa. Tramadol-paketit ovat saaneet olla aika rauhassa, koska olen löysin kivunhoitoon avun ruokavaliosta. Lääkkeeseen on tarvinut ruveta vain ääritapauksissa, eli tilanteissa kun kivut haittaavat nukkumista.

Kivunhoidossa on auttanut fysikaalinen (jota vakuutusyhtiö ei suostu enää korvaamaan, valitusrumba käynnissä), kalevalainen jäsenkorjaus tarkemmin sanottuna. Apu on ollut huikea! Suosittelen kaikille! Normi hieronta auttaa myös, mutta jäsenkorjauksen vaikutukset menevät syvemmälle rentouttaen koko kropan ja auttaen virheasentoihin.

Nyt olo on parempi, koska en syö paljoa lääkkeitä. Kipuja on, mutta niiden kanssa pärjään paremmin nyt kun pää ei ole lääkkeiden vaikutuksesta sekaisin. Pahin tilanne oli kun kipuja oli ja ajatukset sumentuivat lääkkeistä. Ei ihme, että kipupotilailla on myös taipumusta masentua!

Vaihtoehtoisia kivunhoitomenetelmiä on olemassa, mutta niitä ei nykylääketiede tunnusta. Pilleri on tie onneen, ainakin se auttaa lääkefirmojen osakkaita saamaan paremman elämän... Ja auttahan se niitä jotka nauttivat sekaisin olemisesta...